HUOMIOITAVIA LUPA- JA SOPIMUSASIOITA
Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on tärkeää huomioida tarvittavat lupa- ja sopimusasiat jo alkuvaiheessa. Tutkimuslupien suhteen on erilaisia käytäntöjä riippuen tieteenalasta, tutkimustyypistä ja organisaatiosta.
Ennen kuin tutkimus aloitetaan, tulee selvittää, edellytetäänkö tutkimuksen osalta eettistä ennakkoarviointia ja tarvitseeko tutkimukselle hakea tutkimuslupa.
Perusteet eettiselle ennakkoarvioinnille perustuvat siihen, onko tutkimus lääketieteellinen tai ei-lääketieteellinen. Suomessa muu kuin lääketieteellinen tutkimus ei ole säädetty lailla. Tutkimuksen kohdistuessa ihmiseen tai ihmistieteisiin, saatetaan edellyttää eettistä ennakkoarviointia ennen tutkimuksen aloittamista (kaavio 1). Ennakkoarviointi perustuu tällöin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamaan ohjeeseen. (https://tenk.fi/fi/eettinen-ennakkoarviointi/eettinen-ennakkoarviointi-suomessa). (Linkki ohjeeseen: https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf)
Tutkimuksen edellyttäessä eettistä ennakkoarviointia, lausunto eettiseltä toimikunnalta haetaan ennen tutkimuslupaa. Huomioitavaa on kuitenkin, ettei eettisen toimikunnan puoltava lausunto eikä tutkimuslupa poista tutkijan vastuuta tutkimuksestaan.
Eettinen toimikunta tekee päätöksensä toimitettujen asiakirjojen perusteella. Tavallisimmin näitä ovat lausuntopyynnön lupalomake, tutkimussuunnitelma, tiedote tutkimukseen osallistujille, suostumuslomake sekä muut tarvittavat lomakkeet, kuten tiedonkeruulomakkeet sekä mahdolliset tutkittavien rekrytointi-ilmoitukset.
Tutkimuksen kohdistuessa jonkin organisaation toimintaan (esim. sairaala, oppilaitos tai yritys), tulee kyseiseltä organisaatiolta pyytää lupa tutkimuksen toteutukseen sen määrittelemien käytäntöjen mukaisesti. Lupa-anomukseen liitetään myös eettisen toimikunnan puoltava lausunto, mikäli tutkimus sitä edellyttää. Huomioitavaa on, että isojen organisaatioiden lupakäsittely saattaa olla hidas prosessi tiettyjen läpimenoprosessien ja aikataulujen suhteen.
Lähtökohtaisesti sekä alaikäisiltä lapsilta itseltään, että heidän huoltajiltaan kysytään vapaaehtoista suostumusta osallistua tutkimus- ja kehittämistoimintaan (Kaavio 2). Osallistumisen informoinnissa (suullinen ja kirjallinen) on huomioitava osallistujan ikä- ja kehitystaso. Esimerkkejä lapsille ja nuorille suunnatuista tiedote- ja suostumuslomakkeista esim. täällä (linkki). Mikäli tutkimus toteutetaan kysely- tai havainnointitutkimuksena (esim. koulut ja päiväkodit), eikä siinä tallenneta yksilöityjä tunnistetietoja, se voidaan tehdä ilman huoltajien erillistä suostumusta. Heidän informointi tutkimuksen toteutuksesta on kuitenkin suotavaa. (https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/media/Kuula-Luumi.pdf)
HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ
Henkilötiedot ja niiden käsittely
Aineistonhallintasuunnitelma
Aineistonhallintasuunnitelmalla suunnitellaan ja kuvataan, miten tutkimusaineistoa kerätään, käytetään, säilytetään ja arkistoidaan ja jatkokäytetään.
Vaikutustenarviointi henkilötietojen käsittelystä (DPIA)
Jos tutkimuksessa käsitellään erityisiin henkilötietoryhmiin (arkaluonteisia) henkilötietoja, tulee tehdä vaikutustenarviointi. Vaikutustenarviointi on tehtävä myös silloin, jos tutkittavia ei voida jostain syystä suoraan informoida henkilötietojen käsittelystä esim. rekisteritutkimuksissa tutkittavien suuren määrän vuoksi.).
Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa hyödynnettävistä välineistä ja työkaluista (esim. Sähköiset kysely- ja raportointityökalut kuten Webropol -kysely) on myös oltava DPIA-arviointi niiden tietoturvallisuuden arvioimiseksi. Tutkimus- ja kehittämistoiminnasta vastaava organisaatio on vastuussa toiminnassa hyödynnettävien välineiden tietoturvallisuudesta ja välineiden DPIA-arvioinnista. Työkalujen tarjoajien ja toiminnasta vastaavan organisaation on tehtävä xxx- sopimus henkilötietojen käsittelystä ja salassapidosta.
Tietosuoja
Tutkimuksen tietosuojasta tulee huolehtia tutkittavien luottamuksen turvaamiseksi. Tutkimuksessa kerättävien ja käsiteltävien henkilötietojen käsittely tulee suunnitella koko tiedon elinkaaren ajalle ja jo ennen kuin tietojen käsitteleminen alkaa. Tietosuojasäännökset sisältävät tutkimusta tukevia ja edistäviä käsittelysäännöksiä sekä poikkeuksia, jotka tulee huomioida.
Kaikki tutkimustoiminta ei kuitenkaan ole tieteellistä, kuten esim. markkinointi- ja mielipidetutkimukset tai viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävät. Tällöin tieteelliselle tutkimukselle luodut käsittelyperusteet ja poikkeukset eivät ole käytettävissä. Henkilötietojen käsittely tulee aina ottaa huomioon myös muun kuin tieteellisen tutkimuksen vuoksi.
Anonymisoituja tietoja voidaan käyttää tutkimustoiminnassa ilman käsittelyperustetta, jolloin tietoja ei käsitellä henkilötietoina, eikä niihin tällöin sovelleta tietosuojasäännöksiä.
Tietosuojaseloste tarvitaan tieteellisen tutkimuksen lisäksi myös esim. opinnäytetyössä.
- Lisätietoa: https://tietosuoja.fi/tieteellinen-tutkimus
Sopimus yhteisrekisterinpitäjyydestä
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679, General Data Protection Regulation, ”GDPR” artiklassa 26 säädetään siitä, että jos vähintään kaksi osapuolta (rekisterinpitäjää) määrittää yhdessä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot, ne ovat yhteisrekisterinpitäjiä. Ne määrittelevät keskinäisellä, läpinäkyvällä järjestelyllä (esimerkiksi sopimuksella), kunkin vastuualueen tietosuoja-asetuksessa vahvistettujen velvoitteiden noudattamiseksi, erityisesti rekisteröityjen oikeuksien käytön osalta. Sovitusta järjestelystä on käytävä asianmukaisesti ilmi yhteisten rekisterinpitäjien todelliset roolit ja suhteet rekisteröityihin nähden. (https://tietosuoja.fi/gdpr)
Vinkki:
Huomaathan, että kehittämis- ja tutkimustoiminnassa muodostuu usein hyvin erilaisia henkilötietorekistereitä. Näitä ovat tutkimukseen osallistujarekisterin lisäksi myös esimerkiksi hankkeiden tulosten esitykset, joihin kerätään ilmoittautumisia. Henkilötietoja sisältäviä aineistoja ovat nimen ja muiden yksilötietojen lisäksi myös esimerkiksi tutkimuksessa haastatteluiden äänitteet, joissa haastateltavien ääni on yksilöitävä henkilötieto. Näitä seikkoja on huomioitava tutkimus- ja kehittämistoiminnan tietosuojaselosteessa.
Lisätietoja aiheeseen liittyen:
- Tiedonhallintalaki https://vm.fi/tiedonhallintalaki
- Tutkittavan informointi: Tietosuojavaltuutetun toimiston ohje ja Tietoarkiston Aineistonhallintaopas, kohta Tutkittavien informointi.
- Tutkimusta säätelevä lainsäädäntö: https://vastuullinentiede.fi/fi/tutkimustyo/tutkimusta-saateleva-lainsaadanto
MENETELMÄT
Aineiston hankintamenetelmät
Tutkimuksessa käytettävät menetelmät, sekä aineiston hankinta- että analyysimenetelmät, vaihtelevat tieteenaloittain ja myös yhden tieteenalan sisällä. Kuntoutuksen tutkimuksessa pyritään tuottamaan tavallisesti ilmiötä monipuolisesti tarkastelevaa ja sovellettavaa tietoa. Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa olennaista on pohtia, mikä on tutkittavaan ilmiöön soveltuva lähestymistapa. Tämä lähestymistapa määrittää sen, minkälaista aineistoa on tarkoituksenmukaista kerätä ja minkälaisilla menetelmillä. Aineistonhankintamenetelmät määrittyvät yksittäisessä tutkimuksessa siis sen mukaan, mitkä ovat kyseisen tutkimuksen tutkimuskysymykset ja mahdolliset asetetut hypoteesit. Reunaehtoja hyödynnettäville aineistonhankintamenetelmille asettaa monesti myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssit, aikataulu ja mahdollisuudet.
Laadullisessa ja määrällisessä tutkimuksessa on molemmissa tyypilliset aineistonhankintamenetelmänsä. Laadullisen tutkimuksen aineisto on tavallisesti puhetta, havaintoja tai tekstiä. Menetelminä yleisimpiä ovat:
- haastattelu, missä osallistujien määrä ja haastattelun strukturoinnin aste voi vaihdella
- havainnointi, minkä avulla saadaan välitöntä ja suoraa tietoa tutkittavan luonnollisessa ympäristössä
- tekstit, joita tutkittavat ovat kirjoittanut kertomuksen, kirjeen tai omakohtaisten kokemusten muodossa
- valmiit aineistot, eli muiden tutkijoiden aiemmin keräämien aineistojen hyödyntäminen; täältä löydät Tietoarkiston valmiita aineistoja.
Määrällisen tutkimuksen aineistonhankintamenetelmät ovat yleensä strukturoidumpia, kun verrataan laadullisen aineiston menetelmiin. Menetelminä yleisimpiä ovat:
- lomakekysely
- mittaukset, testaukset
- strukturoitu haastattelu
- rekisterit ja tilastot
Kuntoutuksen tutkimuksessa näitä molempia menetelmällisiä tapoja, laadullista ja määrällistä, käytetään ja ne täydentävät toisiaan. Viimeisen viiden vuoden aikana kvantitatiivista tutkimusta on käyttänyt 67 % kuntoutuksen tutkijoista ja kvalitatiivista 64 % (Paltamaa ym. Kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen nykytila ja tulevaisuuden tarpeet. 2020). Näitä molempia menetelmiä yhdistävää menetelmää kutsutaan monimenetelmätutkimukseksi (mixed methods), mitä on käyttänyt 57 % kuntoutuksen tutkijoista (Paltamaa ym. Kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen nykytila ja tulevaisuuden tarpeet. 2020). Monimenetelmätutkimus tuottaa joissakin tilanteissa tutkimukselle lisäarvoa ja uudenlaisia näkökulmia.
Viimeisen viiden vuoden aikana yleisimmin käytetyt aineistonkeruumenetelmät kuntoutuksen soveltavassa tutkimuksessa ovat olleet perinteiset haastattelu- ja kyselymenetelmät sekä toimintakykymittaukset. Vähiten oli käytetty kerättyjä kertomuksia, elämänkertoja ja tarinoita (Paltamaa ym. Kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen nykytila ja tulevaisuuden tarpeet. 2020).
Käytännön esimerkkejä kuntoutuksessa käytetyistä yhteiskehittelymenetelmistä aineistonhankintamuotoina:
- learning cafe
- tulevaisuusmuistelu
- sisäpiiri-ulkopiirikeskustelu
- kalamalja
- toiminnalliset menetelmät
Digitaalisuus luo myös jatkuvasti uudenlaisia mahdollisuuksia ja sovelluksia aineistonhankintaan. Lue täältä (linkki tulee myöhemmin), miten REcoRDI-hankkeessa hyödynnettiin etäyhteyttä fokusryhmähaastatteluissa ja mitä huomioitavia asioita opittiin.
Sivulla esitellään jatkossa myös uusia menetelmä kuntoutuksen tutkimuskentältä. Onko sinulla käytössäsi joku uusi menetelmä tai haluaisitko saada tietoa jostain menetelmästä? Ota yhteyttä yhteydenottolomakkeella tai tee kirjoitus/podcast/video menetelmästäsi, ja laita se Tulevaisuuden kuntoutus –blogin toimituskunnalle (tähän linkki blogin ohjeisiin).
Kuntoutuksen soveltavan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa hyödynnettävät menetelmät kehittyvät jatkuvasti. Oletko sinä soveltanut jotain uutta menetelmää, onko sinulla vinkki tähän osioon liittyväksi hyväksi linkiksi tai haluaisitko kirjoittaa artikkelin kuntoutuksen soveltavaan tutkimuksen menetelmiin liittyvästä aiheesta? Ota yhteys toimituskuntaan ja ehdota artikkelia tai linkkivinkkiä tänne menetelmä-osioon.
Aineiston analyysimenetelmät
Tutkimuksellisin keinon kerättyä aineistoa analysoidaan tilastotieteellisin menetelmin. Aineiston keruutavasta ja sisällöstä riippuen valitaan yleisimmin määrällinen (kvantitatiivinen) tai laadullinen (kvalitatiivinen) analyysimenetelmä. Tiivistetysti voidaan sanoa, että määrällisessä tutkimusaineiston analyysissä aineistoa kuvataan ja tulkitaan tilastojen ja numeroiden avulla. Laadullisessa analyysissä puolestaan jäsennetään tavallisesti tekstimuotoista tutkimusaineiston laatua, ominaisuuksia ja merkityksiä kokonaisvaltaisesti.
Yksityiskohtaisempaa tietoa aineiston analyysimenetelmistä löytyy mm. netistä runsaasti.
Aineiston käsittely ja hallinta
Tästä tekstistä löydät tietoa aineiston käsittelystä ja hallinnasta, saat hyödyllisiä linkkejä esimerkiksi avoimesta tieteestä ja tiedosta sekä CSC:n datapalveluista. Teksti hyödyttää sinua, jos kaipaat yleistä tietoa tutkimusaineiston tai hankkeessa kerättävän aineiston käsittelystä. Onko sinulla linkkivinkki tai artikkeliehdotus tähän osioon? Voit ottaa yhteyden toimituskuntaan ja ehdottaa artikkelia tai linkkiä.
Tutkimuksessa tai hankkeessa kertyy suuri määrä aineistoa, jonka käsittelyyn kannattaa kiinnittää huomioita jo ennen kuin sitä kerätään. Aineistonhallintasuunnitelma auttaa tässä asiassa ja se onkin hyvä tehdä ennen hankkeen aloitusta tai viimeistään silloin, kun aineistoa lähdetään keräämään (Aineistonhallinnan käsikirja n.d.). Aineistonhallintasuunnitelman voi tehdä esimerkiksi DMBTuuli-työkalun avulla, ja www.dmptuuli.fi -sivustolla löytyy myös esimerkkejä suunnitelmista. CSC:n ohjeistuksia datanhallinnasta ja siihen liittyen koulutusmateriaaleja löydät täältä.
Kuntoutuksen tutkimuksessa, kuten muussakin tutkimuksessa, on aineiston käsittelyssä ja hallinnassa tarpeen noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä ja huolehtia tietosuojasta. (kts ”Huomiotavia lupa-asioita”) Pääset tästä lataamaan Suomen tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeen 2012 Hyvä tieteellinen käytäntö ja loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (PDF).
Lyhyesti pääpiirteitä, joita tulee ottaa huomioon aineistoa käsiteltäessä.
Aineisto, sen kuvaus ja laatu
Aineiston kerääminen tulee suunnitella siten, että se pystyy vastaamaan esitettyihin tutkimuskysymyksiin (kts ”Suunnittele; idea/tarve/tutkimusaihe”). Aineisto voidaan joko kerätä ja tallentaa itse, tai se voidaan tilata joltain tiedonkeruu- tai haastatteluorganisaatiolta (Aineistonhallinnan käsikirja n.d.). Aineistoja voivat olla muun muassa kyselyt, haastattelut, ryhmähaastattelut, kirjoitukset, asiakas- tai asiointitilanteet, viralliset dokumentit, arkistoaineistot, verkkosivustot, rekisteriaineistot ja media-aineistot. (Aineistonhallintasuunnitelma 2020).
Aineistonkeruun tulee olla systemaattista ja huolellisesti suunniteltua ja sen laatu on pystyttävä varmistamaan kaikissa tutkimuksen vaiheissa. Aineiston laatua voidaan varmistaa muun muassa:
- Aineistonkeräämiseen laaditaan oma protokolla (kirjalliseen muotoon), jonka mukaisesti aineisto kerätään ja tallennetaan. Tällä varmistetaan se, että aineistoa käsitellään keräämisvaiheessa aina samalla tavoin, vaikka henkilöstö vaihtuisi kesken tutkimuksen.
- Aineistosta säilytetään aina myös alkuperäinen, muokkaamaton versio ja pidetään työstöversio erillään. Litteroitavasta aineistosta säilytetään myös litteroimaton versio.
- Aineistoon tehtävät muutokset ja muokkaukset kirjataan yksityiskohtaisesti.
Tietosuoja ja eettiset periaatteet aineistonhallinnassa
Tietosuoja-asioista tulisi miettiä, miten tietosuoja varmistetaan ja miten siitä huolehditaan, minkälaisia oikeuksia eri käyttäjäryhmillä on aineistotiedostoihin sekä miten hoituu varmuuskopiointi. Henkilötietoja tai arkaluonteisia tietoja käsiteltäessä tulee huolehtia siitä, miten tutkittavien yksityisyys suojataan (Aineistonhallintasuunnitelma 2020). Aineistonhallinnan käsikirjasta löytyy linkkejä ja lisäohjeita mm. henkilötietojen käsittelystä informoinnista ja tietoturvasta. (Aineistonhallinnan käsikirja 2016.)
Suomen Akatemian sivuilta löytyy hyödyllisiä vinkkejä eettisten periaatteiden ja lainsäädännön noudattamiseen (Aineistonhallintasuunnitelma 2020).
Kts. Huomioitavia lupa-asioita
Aineiston oikeudet ja vastuut
Oikeuksista ja vastuista koskien aineistoa tulisi miettiä ja kirjata, mitkä ovat tutkimusaineiston omistus-, hallinta- ja tekijänoikeudet tutkimuksen aikana ja sen jälkeen, kuka voi antaa käyttöoikeuksia aineistoon, onko rahoittajalla jotain vaatimuksia aineiston oikeuksien ja vastuun suhteen sekä tutkittavien informointi (Aineistonhallinnan käsikirja n.d.). Lisäksi tulee miettiä ja kirjata salassapitokäytännöt (Aineistonhallintasuunnitelma 2020).
On suositeltavaa, että kaikki tutkimushankkeessa luodut koodit ja ohjelmistot tarjotaan uudelleen käytettäväksi avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti. Tämän mahdollistamiseksi voi käyttää esimerkiksi Creative Commons – (https://creativecommons.org/choose/ ), GNU- (https://www.gnu.org/licenses/gpl-3.0.en.html) tai MIT-lisenssiä (https://opensource.org/licenses/MIT) (Aineistonhallintasuunnitelma 2020.)
Aineiston dokumentointi
Aineiston dokumentoinnissa tulee huomioida sen saavutettavuus, yhteentoimivuus, uudelleen käytettävyys ja löydettävyys (Aineistonhallintasuunnitelma 2020). CSC:n ohjeita aineiston dokumentointiin löydät täältä. Aineistonhallintasuunnitelmassa tulee mainita, miten aineisto tallennetaan ja varmuuskopioidaan sekä kuka sen tekee. Lisäksi tulee kertoa mitä menetelmiä aineiston säilyttämiseen ja jakamiseen käytetään tutkimuksen päätyttyä (Aineistonhallintasuunnitelma 2020).
Jotta keräämäsi aineisto olisi helposti löydettävissä, on aineistosta hyvä julkaista ns. metatietoja, eli kuvailevaa tietoa siitä, millaista aineistoa hankkeessasi on kerätty. Metatietoa voi julkaista esimerkiksi oman organisaation tai tutkimusprojektin nettisivuilla (tarkista oman organisaatiosi käytännöt), mutta siihen on olemassa myös erillisiä palveluja, kuten Qvain (https://qvain.fairdata.fi/).
Aineiston elinkaari
Tutkimusaineistosta tulee huolehtia koko sen elinkaaren ajan, joka lisää aineiston hyödyntämisen mahdollisuuksia. Jo ennen aineiston keräämistä tulee huolellisesti suunnitella myös se, mitä aineistolle tapahtuu, kun tutkimus päättyy. Jos tutkimusaineisto jää yksittäiselle taholle, tulee aineiston haltijan ratkaista aineistonhallinnasta perusasiat kuten, säilytys, käyttö- ja arkistokopiot, aineistosta tiedottaminen, käyttöehdot ja jakelu. Jos aineisto arkistoidaan tietoarkistoon, nämä tehtävät siirtyvät tietoarkistolle. (Aineistonhallinnan käsikirja n.d.).
Jos aineisto on sellainen, ettei sitä säilytetä enää tutkimuksen jälkeen, voit katsoa lisäneuvoja Tietoarkiston sivuilta aineiston hävittämiseen.
Lähteet
Aineistonhallinnan käsikirja [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. https://www.fsd.tuni.fi/aineistonhallinta. urn:nbn:fi:fsd:V-201504200001 (Viitattu 31.08.2020.)
Aineistonhallintasuunnitelma. 2020. Suomen Akatemian internet-sivut. Päivitetty 5.6.2020. Viitattu 31.8.2020. https://www.aka.fi/fi/rahoitus/hae-rahoitusta/ohjehakemisto/aineistonhallinta/aineistonhallintasuunnitelma/
Hyödyllisiä linkkejä aiheeseen liittyen
Avoin tiede ja avoin aineisto
https://www.fairdata.fi/tietoa-fairdatasta/fair-periaatteet/
https://vastuullinentiede.fi/fi/tutkimuksen-suunnittelu/mika-aineistonhallintasuunnitelma
https://wiki.eduuni.fi/display/csckorkeakoulut/CSC+-+Datatukiverkosto
Aineistonhallintasuunnitelman ohjeita
Suomen Akatemian ohjeet aineistonhallintasuunnitelmaa varten.
Tietoarkiston ohjeet aineistonhallintasuunnitelmaa varten.
Muita hyödyllisiä linkkejä
https://www.csc.fi/funet-filesender-tiedostonjakopalvelu
CSC:n koulutusmateriaalit YouTubessa
Eduuni: https://info.eduuni.fi/ arkaluontoisten aineiston käsittelyyn sopiva työskentelytila yli organisaatiorajojen.