Tutkimusprosessi sisältää useita eri vaiheita ja tutkimussuunnitelman tekemiseen kannattaa varata aikaa. Hyvä tutkimussuunnitelma tukee tutkimuksen etenemistä. Tähän osioon on koottu vinkkejä ja linkkejä, joita tutkimuksen suunnittelussa usein tarvitaan.
IDEA / AIHE / AIHIOT
Mistä liikkeelle tutkimuksen suunnittelussa?
Tarve ja idea uudelle tutkimukselle voi syntyä melkein mistä vain ja missä vain. Tutkimuksen ja uuden tiedon tuottamisen tarve syntyy usein siitä, että kohtaa ongelman, johon ei löydy selkeää vastausta, tai kun halutaan tietää, onko joku menetelmä toimiva ja vaikuttava. Ongelma voi olla myös sellainen, joka liittyy johonkin tulevaisuuden tarpeeseen. Erilaiset ehdotukset ongelman ratkaisemiseen puolestaan tuottavat uuden idean tai useita erilaisia ideoita. Tutkimus astuu esiin tässä vaiheessa. Ideaa täytyy testata, jotta tiedetään, vastaako se ongelmaan parhaalla mahdollisella tavalla, tuottaen luotettavan ja vaikuttavan ratkaisun.
Soveltava tutkimus on luonteeltaan hyvin käytännönläheistä. Se voi olla luonteva jatkumo aiemmalle perustutkimukselle tai sen löydöksille, tai kohdistua suoraan esimerkiksi kuntoutuksen käytännön toimien tutkimiseen. Tutkimustoiminnassa ongelmanratkaisu, eli idean luominen, vaatii ideoijilta ammattitaitoa ja osaamista ja oman alan tuntemusta. Ideointi ei kuitenkaan vaadi sitä, että olisi tutkija. Ideoiden kehittely voi myös olla aivan oma toimintamallinsa ja aktiivista toimintaa. Monille termi ”brain storming eli aivomyrsky” on melko tuttu ja tämä onkin ideointiprosessin tärkeä lähtökohta. Vapaamuotoisen ideoinnin tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon uudenlaisia ideoita, joista voidaan edetä innovaatioiden kehittelyyn. Toisaalta ideointi voi toteutua myös tavoitteellisena prosessina, johon sisältyy vaikuttavien ideoiden kehittämistä, arviointia ja valintaa. Tällä tavoin varmistetaan, että uusia toteutettavia ideoita syntyy jatkuvasti, joka parantaa yritysten kilpailukykyä ja mahdollistaa myös innovaatioiden kehittymisen. Ehkä tätä samaa toimintatapaa voisi tuoda enemmän myös tutkimusmaailmaan ja tukemaan kuntoutusalan yrittäjyyttä?
Kuntoutusalan soveltavan tutkimuksen näkökulmasta hyvät tutkimusideat lähtevät liikkeelle kuitenkin aidosta, käytäntöä koskettavasta ongelmasta, jonka ratkaisu saattaa vaatia usean eri näkökulman ja tieteenalan huomioimisen samanaikaisesti. Tutkimuksen keinoin pyritään varmistamaan, että tuotettu idea tai toimintamalli vastaa siihen ongelmaan, johon se on tarkoitettu. Tämän lisäksi soveltavan tutkimuksen avulla voidaan varmistaa, että idea on toteuttamiskelpoinen siinä ympäristössä, johon se on tarkoitettu ja sillä saadaan aikaa haluttu muutos kohteena olevassa ilmiössä, eli että toiminta on vaikuttavaa.
Kuinka edetä idean tai tutkimustarpeen kanssa?
Kun tarve tutkimukselle herää, on hyvä tehdä ensin taustaselvitystä; mitä tästä asiasta jo tiedetään, kuka asiaa on aiemmin selvittänyt, ketä tämä asia koskee? Olisiko tarvetta ottaa mukaan suunnitteluun myös kuntoutujia tai muita joita asia koskee? Osallistuvasta tutkimuskumppanuudesta löydät lisätietoa täältä. Kuntoutuksen ollessa monimuotoista ja monialaista, tietoa saattaa löytyä yllättävistäkin paikoista tai kokonaan uudelta ammattialalta.
Mikäli asiaan on selkeästi tutkimustarvetta, ovat korkeakoulut hyvä kohde lähteä hakemaan yhteistyökumppania työelämää koskevissa tutkimushankkeissa. Esimerkiksi ammattikorkeakoulut ovat asiantuntijoita työelämän kanssa tehtävässä tutkimusyhteistyössä ja keskittyvät toiminnassaan soveltavaan tutkimukseen. Saatat myös löytää asiaan perehtyneen ammattilaisen, asiaa jo tutkivan hankkeen tai valmiin tutkimustuloksen miettimääsi asiaan näiltä sivuilta.
Askelmerkit tutkimustarpeesta tutkimushankkeeksi
-
- Selvitä aiempi tieto aiheesta. Mitä asiasta tiedetään?
- Millaisia ratkaisuja ongelmaan voisi olla?
- Näiden perusteella muodostuu tutkimuskysymys/tutkimuskysymykset?
- Mieti, miten paljon pystyt itse panostamaan tutkimuksen tekemiseen, vai tarjoatko ideaasi toisille?
- Tutkimusideoita voi tuoda esille vaikkapa tälle sivustolle (Linkki hankeareenalle).
- Selvitä tutkimukseen tarvittava rahoitus sekä mahdolliset rahoittajat
- Mieti minkä alojen asiantuntemusta tutkimusideasi vaatii, eli millainen tutkimusryhmä asian ympärille kannattaa rakentaa.
- Millä tavalla tutkimuksen eri osapuolet (tutkijat, kuntoutujat, tiedon käyttäjät) voivat olla mukana tutkimuksessa?
- Tuo rohkeasti ideasi esiin, mikään idea ei ole liian pieni!
RAHOITUS
TUTKIMUS- JA HANKERAHOITUS
Sopivan rahoituslähteen löytäminen omalle tutkimushankkeelle saattaa olla haasteellista nykyisessä rahoitusviidakossa. Vaaditaankin ammattitaitoa löytää omalle tutkimukselle relevantti ja potentiaalisin rahoituslähde. Kaiken lisäksi myönteisen rahoituspäätöksen saaminen on hyvin epävarmaa nykytilanteessa. Tällä sivustolla pyritään helpottamaan tutkimus- ja hankerahoituskentän hahmottamista ja oikean rahoitusmuodon löytymistä.
Viimeisen viiden vuoden aikana kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen päärahoituskanavina ovat toimineet Kela, eri ministeriöt (STM, OKM, VM) ja rakennerahastot (ESR ja EAKR) (Paltamaa ym. Kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen nykytila ja tulevaisuuden tarpeet. 2020).
RAHOITUSMAHDOLLISUUDET
Mikäli haluat nopealla vilkaisulla tietää, onko juuri nyt potentiaalisia rahoitushakuja auki, kannattaa käydä asia varmistamassa Aurora-tietokannasta, missä on mahdollista tehdä hakuja eri aloittain. Aurora-tietokannasta voit etsiä suomalaisia tieteen ja taiteen rahoitusmahdollisuuksia, niin projektirahoitusta kuin henkilökohtaisia apurahojakin. Tietokannassa on rahoitusmahdollisuuksia yli 400 rahoittajalta ja uusia tietoja päivitetään jatkuvasti. Auroran tiedot on kerätty suoraan rahoittajilta.
Business Finland kannustaa tutkimusorganisaatioita tekemään korkeatasoista tutkimusta vahvistaen omaa osaamistaan ja samalla tekemään yhteistyötä yritysten kanssa. Tavoitteena on, että yritykset ja tutkimusorganisaatiot tekevät yhteistyötä tasavertaisina kumppaneina. Business Finland rahoittaa vain sellaista tutkimusta, jonka tuloksia suomalaiset yritykset voivat hyödyntää vientiliiketoiminnassaan.
Euroopan Unionin rahoitus
Horisontti Eurooppa (Horizon Europe) on valmisteilla oleva EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2021–2027. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja vahvistamalla EU-alueen tieteellistä osaamista, tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa yrityksissä ja etsimällä ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa.
Ohjelma rakentuu kolmesta pilarista:
- huipputason tiede
- globaalit haasteet ja eurooppalainen elinkeinoelämän kilpailukyky
- innovatiivinen Eurooppa
Horisontti Euroopan rakenne-ehdotus
Rakennerahastot Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä.
Rahoittavat viranomaiset (ELY-keskukset, maakuntien liitot ja sosiaali- ja terveysministeriö) käynnistävät avoimia hakuja tarkemmin määriteltyihin teemoihin ja julkaisevat hakuja koskevia ilmoituksia. Seuraa rakennerahastot.fi-sivuston ajankohtaista-osiota sekä alueesi rahoittavien viranomaisten muuta tiedotusta ja tutustu alueosioissa esitettyihin tarkempiin hakupainotuksiin.
Kela rahoittaa kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskevan tutkimuksen tekemistä. Tämä perustuu Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005, myöhemmin KKRL) 12.3 §:ään. Sairauksien ehkäisyä koskevien tutkimushankkeiden pitää ensisijaisesti kohdistua sekundaaripreventioon (pyritään estämään jo todetun taudin kehittymistä). Tutkimusrahoituksen myöntäminen perustuu Kelan harkintaan.
Ministeriöt
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee avustuksilla mm. koulutukseen, tieteeseen, kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön liittyviä hankkeita.
Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää avustuksia muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen, terveyden edistämiseen sekä muihin toimialansa hankkeisiin. Rahoitusta ja avustuksia voivat hakea muun muassa julkiset organisaatiot ja yleishyödylliset yhteisöt.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee avustuksilla mm. koulutukseen, tieteeseen, kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön liittyviä hankkeita.
Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää avustuksia muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen, terveyden edistämiseen sekä muihin toimialansa hankkeisiin. Rahoitusta ja avustuksia voivat hakea muun muassa julkiset organisaatiot ja yleishyödylliset yhteisöt.
Kunnallisalan kehittämissäätiö rahoittaa kuntia koskevia tutkimushankkeita ja myöntää alan tutkijoille apurahoja. Tieteenala ei ole rajattu.
NordForsk on yhteispohjoismainen tutkimusrahoitusorganisaatio. Se toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa ja vastaa yhteispohjoismaisesta tutkimus- ja tutkijankoulutusyhteistyöstä. Rahoituksesta vastaavat Pohjoismaiden ministerineuvosto ja eri Pohjoismaiden kansalliset tutkimusrahoitusorganisaatiot. NordForskilta rahoitusta hakevissa hankkeissa tulee olla mukana tutkijoita vähintään kolmesta Pohjoismaasta (Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska) tai itsehallintoalueelta (Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti). Useat NordForskin toiminnot ovat avoimia kaikille pohjoisen alueen maille, joihin Pohjoismaiden lisäksi kuuluvat lähialueet Viro, Latvia, Liettua ja Luoteis-Venäjä. Näiden tutkijankoulutusympäristöille tarjotaan mahdollisuus osallistua NordForskin toimintaan sekä laitos- että henkilötasolla
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen. STEA vastaa Veikkaus Oy:n pelituotoista sosiaali- ja terveysjärjestöille myönnettävien harkinnanvaraisten avustusten valmistelusta, maksamisesta, käytön valvonnasta sekä vaikutusten arvioinnista. Avustuksia voidaan myöntää oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille (järjestöille) ja säätiöille terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Avustusta haetaan verkkoasioinnissa (asiointi.stea.fi) erikseen ilmoitettuina hakuaikoina. STEA valmistelee hakemusten perusteella sosiaali- ja terveysministeriölle avustusehdotuksen. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää myönnettävistä avustuksista.
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista, innovatiivista sekä uusiin tieteellisiin läpimurtoihin tähtäävää tutkimusta. Rahoitus perustuu avoimeen kilpailuun ja riippumattomaan vertaisarviointiin.
Säätiörahoituksesta löydät helpoiten tietoa Aurora-tietokannan avulla. Sinne on listattu eri säätiöt ja hakuja voit tehdä mm. tieteenaloittain. Säätiörahoitus on tärkeä tukimuoto monelle väitöskirjatyötään tekevälle jatko-opiskelijalle.
Vuonna 2018 suomalaisten apurahanjakajien yhdistykseen (Säätiöt ja rahastot ry) kuuluvat 205 säätiötä rahoittivat tiedettä yhteensä 223 miljoonalla eurolla. Eniten tukea saivat lääke- ja terveystieteet (> 86 milj. €), mikä on noin 30 % alan kaikista tutkimusmenoista.
Säätiökentän ylivoimaisesti suurimmat toimijat ovat Suomen Kulttuurirahasto (55 miljoonaa vuonna 2018) ja ruotsinkielistä tiedettä ja kulttuuria tukevat Svenska Kulturfonden ja Svenska Litteratursällskapet (yhdessä 46,9 miljoonaa vuonna 2018). Näiden jälkeen huomattavimpia rahoittajia ovat Koneen (31,8 miljoonaa vuonna 2018), Jane ja Aatos Erkon (28,3 miljoonaa vuonna 2018) sekä Sigrid Juséliuksen (18 miljoonaa vuonna 2018) säätiöt. Kymmenen suurimman säätiörahoittajan ryhmään kuuluvat myös Åbo Akademin (17,8 miljoonaa vuonna 2018) sekä Jenny ja Antti Wihurin (12 miljoonaa vuonna 2018) säätiöt kuten myös Syöpäsäätiö (11 miljoonaa vuonna 2018).
Työsuojelurahaston tehtävä on rahoittamiensa hankkeiden kautta edistää työturvallisuutta, työterveyttä, työelämän suhteita ja tuottavuutta suomalaisilla työpaikoilla. Työsuojelun ohella Työsuojelurahasto rahoittaa työturvallisuuteen välillisesti vaikuttavien asioiden tutkimista ja kehittämistä, esimerkiksi työterveyden, johtamisen ja osaamisen edistämistä työpaikoilla. Rahoitusta on mahdollista saada perinteisten tutkimushankkeiden lisäksi työpaikkalähtöisiin kehityshankkeisiin, työelämäpalveluiden tuotteistamiseen ja tutkimustiedon levittämiseen.
HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ
KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ (lähde: https://www.jyu.fi/fi/tutkimus/tohtorikoulutus/opas/rahoitus)
- Hakuohjeet vaihtelevat rahoittajasta riippuen ja ne on syytä lukea aina erittäin huolellisesti.
- On hyvä tutustua rahoittajan aikaisempiin rahoituspäätöksiin, joista voi päätellä esimerkiksi mihin tarkoitukseen rahoitusta kannattaa hakea, kuinka paljon ja minkälainen mahdollisuus hakemuksella on menestyä.
- Lähes kaikki tutkimusrahoitus on hyvin kilpailtua ja hakemuksista löytyy aina parannettavaa. Hakemusta kannattaakin työstää jokaisen haun yhteydessä juuri kyseisen rahoittajan tarpeisiin sopivaksi
- Hakemusta laadittaessa on hyödyllistä miettiä sisältöä ja esitystapaa arvioitsijan näkökulmasta. Hakulomakkeen kaikkiin kysymyksiin on syytä vastata ja kaikki pyydetyt liitteet on syytä liittää hakemukseen.
- Ansioluettelo/CV
- poikkeaa työpaikan hakua varten laaditusta ansioluettelosta
- pääpaino koulutukseen, asiantuntijatehtävissä hankittuihin kokemuksiin ja tieteellisiin ansioihin
- Tutkijan ansioluettelomalli (laatinut Tutkimuseettinen neuvottelukunta, Suomen yliopistot UNIFI ry, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ja Suomen Akatemia)