Kuntoutuksen tiedolla on nyt koti – keskusteleva webinaari kokosi laajasti asiantuntijoita

KuDiHub-hanke on vuoden 2024 päättyessä tulossa maaliin, joten marraskuun lopussa oli aika vetää yhteen hankkeen kuulumiset. Päätöswebinaari kiinnosti laajasti, ja siihen ilmoittautui noin 60 osallistujaa. Linjoilla oli lopulta 34 osallistuja eri puolilta Suomea: hyvinvointialueilta, yrityksistä ja korkeakouluista. Webinaarin chatissa oli mukavasti keskustelua, kun osallistujat esittäytyivät verkostoitumishengessä toisilleen, ja saatiinpa muutama kysymyskin.

Webinaarin aluksi kuultiin lyhyt esittely KuDiHub-hankkeesta sekä tiimiläisten esittäytymiset. Tämän jälkeen kuultiin kaksi puheenvuoroa: asiantuntija Sari Helenius Metropolia Ammattikorkeakoulusta alusti yhteistoimintamallin rakentumisesta, ja hankkeessa teknisenä asiantuntijana työskentelevä Marko Tanskanen puolestaan kertoi yhteistoiminnallisen verkkoalustan kehittämisestä. Esitys yhteistoiminnan rakentumisesta digitaalisella alustalla toi esiin esimerkkejä yhteistoiminnasta ja kehittämisvaiheiden tuloksia hankkeen aikana. Esityksessä käsiteltiin digitaalisen yhteistoiminta-alustan kehittämistä yhteistyössä eri toimijoiden ja verkostojen kanssa.

Alustusten jälkeen ohjelmassa oli paneelikeskustelu, johon oli kutsuttu mukaan TKI:n, yrittäjyyden ja kuntoutuksen asiantuntijoita. Keskustelijoina olivat Keski-Suomen Yrittäjien Veli Puttonen, TKI-asiantuntija Eija Janhunen Jamkista, kuntoutuksen kansainvälistä hanketyötä tekevä Minna Eriksen Jamkista sekä KuDiHub-hanketiimin jäsen, kuntoutuksen lehtori Sari Helenius.

Puolen tunnin keskustelun aikana nousi esiin monipuolisia näkemyksiä. Panelistit pohtivat ja tarkastelivat kukin omasta näkökulmastaan muun muassa kuntoutusalan yhteistoiminnan nykytilaa, sen kehityskohteita, eri toimijoiden ja tahojen välisen yhteistoiminnan haasteita ja mahdollisuuksia sekä digitaalisten alustojen merkitystä yhteistoiminnan mahdollistajina.

Tässä nostoja ja poimintoja puolentoista tunnin tapahtuman aikana käydystä keskustelusta:

Verkostojen tärkeydestä

• Verkostoituminen on tämän päivän ja erityisesti huomisen sana. Se tuo mukanaan haasteita ja kehittämismahdollisuuksia. Menetelmiä ja digitalisointia voidaan hyödyntää tehokkaammin, ja kuntoutusalan toimijoilla on jo nyt paljon kumppanuuksia ja verkostoja. Näitä voidaan tehostaa esimerkiksi hankkeiden ja yritysyhteistyön kautta.
• Kansainvälisten verkostojen mukaan ottaminen tuo uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia. On tärkeää tunnistaa yhtäläisyydet ja erot kotimaan ja kansainvälisen kentän tarpeissa. Tiedon integroiminen oppimiseen ja loppuasiakkaiden mukaan ottaminen kehittämiseen varmistaa, että heidän näkemyksensä eivät unohdu.

Organisaatiorajat ylittävä yhteistoiminta

• Kuntoutusalalla on valtavasti potentiaalia, mutta usein toimijat keskittyvät liikaa omiin lokeroihinsa. Raja-aidat on purettava, ja asiakkaat on tunnistettava ja asetettava keskiöön. Yhdessä voimme saavuttaa enemmän.
• Yritysyhteistyö on tärkeää myös oppilaitos- ja tutkimusnäkökulmasta. Tämän päivän opiskelijoille on tuotava esille yhteistoiminnan mahdollisuudet. Yhteiskehittämiseen osallistaminen, olemassa olevien kumppaneiden mukaan ottaminen ja uusien kumppaneiden löytäminen on avainasemassa.
• Mahdollisuuksia yhteistoiminnan syntymiselle on luotava, ja digitaaliset ratkaisut toimivat tässä hyvin. Hyviä esimerkkejä toimivista malleista tarvitaan, jotta voimme oppia ja kehittyä yhdessä.

Mitä voisimme tehdä vielä paremmin?

• Asiakas-sana on syytä ottaa aktiiviseen käyttöön. Asiakkaat on otettava mukaan hankkeisiin aiempaa enemmän, jotta ne vastaavat todellisiin tarpeisiin. Innovoidaan ja testataan yhdessä uusia asioita. Luottamuksen rakentaminen eri toimijoiden välille on tärkeää, ja avoin viestintä sekä yhteiset tavoitteet ovat avainasemassa. Digitaalisen yhteistoiminta-alustan kehittämisessä asiakasosallisuus on keskeistä, sillä käyttäjät voivat itse vaikuttaa palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä parantaa palveluiden laatua ja relevanssia.
• Muutosvastarinta on saatava minimoitua. Osallistaminen ja mahdollisuus osallistua auttavat tässä. On tärkeää tietää ja ymmärtää, mitä ollaan tekemässä ja miksi tuote tai palvelu kannattaa ottaa käyttöön. Asiakasymmärrys on avainasemassa. Alustan käyttöönoton yhteydessä on tärkeää tarjota riittävästi koulutusta ja tukea käyttäjille, jotta he ymmärtävät alustan hyödyt ja käyttötarkoituksen.
• Kehittämiselle tarvitaan johdon tuki ja aikaa. Haasteiden taklaamiseen tarvitaan rahaa, ja kehittäminen ei onnistu ilman rahoitusta. Kuntoutusalalla yritykset ovat usein pieniä, joten rahoituksen löytäminen voi olla haastavaa. Johdon vahva tuki on elintärkeää kehittämisprosessin onnistumiselle; se varmistaa, että resurssit ovat käytettävissä ja että kehitystyö etenee suunnitelmien mukaisesti.
• Hyvinvointialueet on saatava aktiivisesti mukaan kehittämiseen. Yhteistyö hyvinvointialueiden ja muiden verkostojen kanssa voi tuoda lisää resursseja ja asiantuntemusta digitaalisen yhteistoiminta-alustan kehittämiseen, mikä parantaa sen vaikuttavuutta.

Ja vielä lopuksi…

• Digitaalisten alustojen on oltava helppokäyttöisiä ja tehokkaita. Yhteisiä tavoitteita ja strategioita tarvitaan eri verkostojen ja kumppanuuksien välille. Moniammatillista yhteistyötä kannattaa hyödyntää, ja verkoston koordinointi on tärkeää. Alustojen tekninen ylläpito vaatii myös koordinointia, jotta varmistetaan jatkuva kehitys ja käyttäjäystävällisyys.
• Jatkuva kehittäminen käyttäjälähtöisesti palautteiden perusteella on keskeinen osa alustan menestystä. Analysoimalla käyttäjien kokemuksia voidaan tunnistaa kehityskohteita sekä lisätä uusia toimintoja, jotka vastaavat heidän tarpeitaan. Tämä iteratiivinen prosessi varmistaa, että alusta pysyy relevanttina ja hyödyllisenä käyttäjilleen tulevaisuudessakin.
• Yhdessä voimme rakentaa paremman tulevaisuuden kuntoutusalalle, jossa asiakkaat ovat keskiössä ja yhteistyö kukoistaa. Digitaalinen yhteistoiminta-alusta voi tarjota mahdollisuuden yhdistää eri toimijat, jakaa tietoa tehokkaasti sekä kehittää kuntoutuspalveluja asiakaslähtöisesti.

Mitä seuraavaksi?

Kiitämme lämpimästi kaikkia tavalla tai toisella tähän mennessä digitaalisen yhteistoiminta-alustamme kehitystyöhön osallistuneita osapuolia. Kannattaa pitää tulevaisuudenkuntoutus.fi-alusta mielessä ja seurata viestintää! Rekisteröityneenä jäsenenä kuulet taatusti heti, kun seuraavat stepit ovat tiedossa.

Yhteistyökumppaneina KuDiHub-hankkeen kehitystyössä ovat toimineet Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hanke on toteutettu Keski-Suomen liiton myöntämällä AKKE-rahoituksella.