Tutkimuksessa käytettävät menetelmät, sekä aineiston hankinta- että analyysimenetelmät, vaihtelevat tieteenaloittain ja myös yhden tieteenalan sisällä. Kuntoutuksen tutkimuksessa pyritään tuottamaan tavallisesti ilmiötä monipuolisesti tarkastelevaa ja sovellettavaa tietoa. Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa olennaista on pohtia, mikä on tutkittavaan ilmiöön soveltuva lähestymistapa. Tämä lähestymistapa määrittää sen, minkälaista aineistoa on tarkoituksenmukaista kerätä ja minkälaisilla menetelmillä.
Aineiston hankintamenetelmät
Aineistonhankintamenetelmät määrittyvät yksittäisessä tutkimuksessa siis sen mukaan, mitkä ovat kyseisen tutkimuksen tutkimuskysymykset ja mahdolliset asetetut hypoteesit. Reunaehtoja hyödynnettäville aineistonhankintamenetelmille asettaa monesti myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssit, aikataulu ja mahdollisuudet.
Laadullisessa ja määrällisessä tutkimuksessa on molemmissa tyypilliset aineistonhankintamenetelmänsä. Laadullisen tutkimuksen aineisto on tavallisesti puhetta, havaintoja tai tekstiä. Menetelminä yleisimpiä ovat:
- haastattelu, missä osallistujien määrä ja haastattelun strukturoinnin aste voi vaihdella
- havainnointi, minkä avulla saadaan välitöntä ja suoraa tietoa tutkittavan luonnollisessa ympäristössä
- tekstit, joita tutkittavat ovat kirjoittanut kertomuksen, kirjeen tai omakohtaisten kokemusten muodossa
- valmiit aineistot, eli muiden tutkijoiden aiemmin keräämien aineistojen hyödyntäminen; täältä löydät Tietoarkiston valmiita aineistoja.
Määrällisen tutkimuksen aineistonhankintamenetelmät ovat yleensä strukturoidumpia, kun verrataan laadullisen aineiston menetelmiin. Menetelminä yleisimpiä ovat:
- lomakekysely
- mittaukset, testaukset
- strukturoitu haastattelu
- rekisterit ja tilastot
Kuntoutuksen tutkimuksessa näitä molempia menetelmällisiä tapoja, laadullista ja määrällistä, käytetään ja ne täydentävät toisiaan. Viimeisen viiden vuoden aikana kvantitatiivista tutkimusta on käyttänyt 67 % kuntoutuksen tutkijoista ja kvalitatiivista 64 % (Paltamaa ym. Kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen nykytila ja tulevaisuuden tarpeet. 2020). Näitä molempia menetelmiä yhdistävää menetelmää kutsutaan monimenetelmätutkimukseksi (mixed methods), mitä on käyttänyt 57 % kuntoutuksen tutkijoista (Paltamaa ym. Kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen nykytila ja tulevaisuuden tarpeet. 2020). Monimenetelmätutkimus tuottaa joissakin tilanteissa tutkimukselle lisäarvoa ja uudenlaisia näkökulmia.
Viimeisen viiden vuoden aikana yleisimmin käytetyt aineistonkeruumenetelmät kuntoutuksen soveltavassa tutkimuksessa ovat olleet perinteiset haastattelu- ja kyselymenetelmät sekä toimintakykymittaukset. Vähiten oli käytetty kerättyjä kertomuksia, elämänkertoja ja tarinoita (Paltamaa ym. Kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen nykytila ja tulevaisuuden tarpeet. 2020).
Käytännön esimerkkejä kuntoutuksessa käytetyistä yhteiskehittelymenetelmistä aineistonhankintamuotoina:
- learning cafe
- tulevaisuusmuistelu
- sisäpiiri-ulkopiirikeskustelu
- kalamalja
- toiminnalliset menetelmät
Digitaalisuus luo myös jatkuvasti uudenlaisia mahdollisuuksia ja sovelluksia aineistonhankintaan. Lue täältä (linkki tulee myöhemmin), miten REcoRDI-hankkeessa hyödynnettiin etäyhteyttä fokusryhmähaastatteluissa ja mitä huomioitavia asioita opittiin.
Sivulla esitellään jatkossa myös uusia menetelmä kuntoutuksen tutkimuskentältä. Onko sinulla käytössäsi joku uusi menetelmä tai haluaisitko saada tietoa jostain menetelmästä? Ota yhteyttä yhteydenottolomakkeella tai tee kirjoitus/podcast/video menetelmästäsi, ja laita se Tulevaisuuden kuntoutus –blogin toimituskunnalle (tähän linkki blogin ohjeisiin).
Kuntoutuksen soveltavan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa hyödynnettävät menetelmät kehittyvät jatkuvasti. Oletko sinä soveltanut jotain uutta menetelmää, onko sinulla vinkki tähän osioon liittyväksi hyväksi linkiksi tai haluaisitko kirjoittaa artikkelin kuntoutuksen soveltavaan tutkimuksen menetelmiin liittyvästä aiheesta? Ota yhteys toimituskuntaan ja ehdota artikkelia tai linkkivinkkiä tänne menetelmä-osioon.
Aineiston analyysimenetelmät
Tutkimuksellisin keinon kerättyä aineistoa analysoidaan tilastotieteellisin menetelmin. Aineiston keruutavasta ja sisällöstä riippuen valitaan yleisimmin määrällinen (kvantitatiivinen) tai laadullinen (kvalitatiivinen) analyysimenetelmä. Tiivistetysti voidaan sanoa, että määrällisessä tutkimusaineiston analyysissä aineistoa kuvataan ja tulkitaan tilastojen ja numeroiden avulla. Laadullisessa analyysissä puolestaan jäsennetään tavallisesti tekstimuotoista tutkimusaineiston laatua, ominaisuuksia ja merkityksiä kokonaisvaltaisesti.
Yksityiskohtaisempaa tietoa aineiston analyysimenetelmistä löytyy mm. netistä runsaasti.
