Sopivan rahoituslähteen löytäminen omalle tutkimushankkeelle saattaa olla haasteellista nykyisessä rahoitusviidakossa. Vaaditaankin ammattitaitoa löytää omalle tutkimukselle relevantti ja potentiaalisin rahoituslähde. Kaiken lisäksi myönteisen rahoituspäätöksen saaminen on hyvin epävarmaa nykytilanteessa. Tällä sivustolla pyritään helpottamaan tutkimus- ja hankerahoituskentän hahmottamista ja oikean rahoitusmuodon löytymistä.
Viime vuosien aikana kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen päärahoituskanavina ovat toimineet Kela, eri ministeriöt (STM, OKM, VM) ja rakennerahastot (ESR ja EAKR).
Kuntoutuksen rahoitusmahdollisuudet
Business Finland kannustaa tutkimusorganisaatioita tekemään korkeatasoista tutkimusta vahvistaen omaa osaamistaan ja samalla tekemään yhteistyötä yritysten kanssa. Tavoitteena on, että yritykset ja tutkimusorganisaatiot tekevät yhteistyötä tasavertaisina kumppaneina. Business Finland rahoittaa vain sellaista tutkimusta, jonka tuloksia suomalaiset yritykset voivat hyödyntää vientiliiketoiminnassaan.
Mikäli haluat nopealla vilkaisulla tietää, onko juuri nyt potentiaalisia rahoitushakuja auki, kannattaa käydä asia varmistamassa Aurora-tietokannasta, missä on mahdollista tehdä hakuja eri aloittain. Aurora-tietokannasta voit etsiä suomalaisia tieteen ja taiteen rahoitusmahdollisuuksia, niin projektirahoitusta kuin henkilökohtaisia apurahojakin. Tietokannassa on rahoitusmahdollisuuksia yli 400 rahoittajalta ja uusia tietoja päivitetään jatkuvasti. Auroran tiedot on kerätty suoraan rahoittajilta.
Euroopan Unionin rahoitus
Horisontti Eurooppa (Horizon Europe) on valmisteilla oleva EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2021–2027. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja vahvistamalla EU-alueen tieteellistä osaamista, tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa yrityksissä ja etsimällä ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa.
Ohjelma rakentuu kolmesta pilarista:
- Huipputason tiede
- Globaalit haasteet ja eurooppalainen elinkeinoelämän kilpailukyky
- Innovatiivinen Eurooppa
Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta.
Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla.
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä.
Rahoittavat viranomaiset (ELY-keskukset, maakuntien liitot ja sosiaali- ja terveysministeriö) käynnistävät avoimia hakuja tarkemmin määriteltyihin teemoihin ja julkaisevat hakuja koskevia ilmoituksia. Seuraa rakennerahastot.fi-sivuston ajankohtaista-osiota sekä alueesi rahoittavien viranomaisten muuta tiedotusta ja tutustu alueosioissa esitettyihin tarkempiin hakupainotuksiin.
Rahoitusta ministeröiltä
Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee avustuksilla mm. koulutukseen, tieteeseen, kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön liittyviä hankkeita.
Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää avustuksia muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen, terveyden edistämiseen sekä muihin toimialansa hankkeisiin. Rahoitusta ja avustuksia voivat hakea muun muassa julkiset organisaatiot ja yleishyödylliset yhteisöt.
Rahoitussäätiöt
Säätiörahoituksesta löydät helpoiten tietoa Aurora-tietokannan avulla. Sinne on listattu eri säätiöt ja hakuja voit tehdä mm. tieteenaloittain. Säätiörahoitus on tärkeä tukimuoto monelle väitöskirjatyötään tekevälle jatko-opiskelijalle.
Vuonna 2018 suomalaisten apurahanjakajien yhdistykseen (Säätiöt ja rahastot ry) kuuluvat 205 säätiötä rahoittivat tiedettä yhteensä 223 miljoonalla eurolla. Eniten tukea saivat lääke- ja terveystieteet (> 86 milj. €), mikä on noin 30 % alan kaikista tutkimusmenoista.
Säätiökentän ylivoimaisesti suurimmat toimijat ovat Suomen Kulttuurirahasto (55 miljoonaa vuonna 2018) ja ruotsinkielistä tiedettä ja kulttuuria tukevat Svenska Kulturfonden ja Svenska Litteratursällskapet (yhdessä 46,9 miljoonaa vuonna 2018). Näiden jälkeen huomattavimpia rahoittajia ovat Koneen (31,8 miljoonaa vuonna 2018), Jane ja Aatos Erkon (28,3 miljoonaa vuonna 2018) sekä Sigrid Juséliuksen (18 miljoonaa vuonna 2018) säätiöt. Kymmenen suurimman säätiörahoittajan ryhmään kuuluvat myös Åbo Akademin (17,8 miljoonaa vuonna 2018) sekä Jenny ja Antti Wihurin (12 miljoonaa vuonna 2018) säätiöt kuten myös Syöpäsäätiö (11 miljoonaa vuonna 2018).
Työsuojelurahaston tehtävä on rahoittamiensa hankkeiden kautta edistää työturvallisuutta, työterveyttä, työelämän suhteita ja tuottavuutta suomalaisilla työpaikoilla. Työsuojelun ohella Työsuojelurahasto rahoittaa työturvallisuuteen välillisesti vaikuttavien asioiden tutkimista ja kehittämistä, esimerkiksi työterveyden, johtamisen ja osaamisen edistämistä työpaikoilla. Rahoitusta on mahdollista saada perinteisten tutkimushankkeiden lisäksi työpaikkalähtöisiin kehityshankkeisiin, työelämäpalveluiden tuotteistamiseen ja tutkimustiedon levittämiseen.
Kunnallisalan kehittämissäätiö rahoittaa kuntia koskevia tutkimushankkeita ja myöntää alan tutkijoille apurahoja. Tieteenala ei ole rajattu.
Rahoitusorganisaatiot
NordForsk on yhteispohjoismainen tutkimusrahoitusorganisaatio. Se toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa ja vastaa yhteispohjoismaisesta tutkimus- ja tutkijankoulutusyhteistyöstä. Rahoituksesta vastaavat Pohjoismaiden ministerineuvosto ja eri Pohjoismaiden kansalliset tutkimusrahoitusorganisaatiot. NordForskilta rahoitusta hakevissa hankkeissa tulee olla mukana tutkijoita vähintään kolmesta Pohjoismaasta (Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska) tai itsehallintoalueelta (Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti). Useat NordForskin toiminnot ovat avoimia kaikille pohjoisen alueen maille, joihin Pohjoismaiden lisäksi kuuluvat lähialueet Viro, Latvia, Liettua ja Luoteis-Venäjä. Näiden tutkijankoulutusympäristöille tarjotaan mahdollisuus osallistua NordForskin toimintaan sekä laitos- että henkilötasolla
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen. STEA vastaa Veikkaus Oy:n pelituotoista sosiaali- ja terveysjärjestöille myönnettävien harkinnanvaraisten avustusten valmistelusta, maksamisesta, käytön valvonnasta sekä vaikutusten arvioinnista. Avustuksia voidaan myöntää oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille (järjestöille) ja säätiöille terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Avustusta haetaan verkkoasioinnissa (asiointi.stea.fi) erikseen ilmoitettuina hakuaikoina. STEA valmistelee hakemusten perusteella sosiaali- ja terveysministeriölle avustusehdotuksen. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää myönnettävistä avustuksista.
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista, innovatiivista sekä uusiin tieteellisiin läpimurtoihin tähtäävää tutkimusta. Rahoitus perustuu avoimeen kilpailuun ja riippumattomaan vertaisarviointiin.
Käytännön vinkkejä rahoituksen hakemiseen kuntoutushankeelle
- Hakuohjeet vaihtelevat rahoittajasta riippuen ja ne on syytä lukea aina erittäin huolellisesti.
- On hyvä tutustua rahoittajan aikaisempiin rahoituspäätöksiin, joista voi päätellä esimerkiksi mihin tarkoitukseen rahoitusta kannattaa hakea, kuinka paljon ja minkälainen mahdollisuus hakemuksella on menestyä.
- Lähes kaikki tutkimusrahoitus on hyvin kilpailtua ja hakemuksista löytyy aina parannettavaa. Hakemusta kannattaakin työstää jokaisen haun yhteydessä juuri kyseisen rahoittajan tarpeisiin sopivaksi
- Hakemusta laadittaessa on hyödyllistä miettiä sisältöä ja esitystapaa arvioitsijan näkökulmasta. Hakulomakkeen kaikkiin kysymyksiin on syytä vastata ja kaikki pyydetyt liitteet on syytä liittää hakemukseen.
- Ansioluettelo/CV
- poikkeaa työpaikan hakua varten laaditusta ansioluettelosta
- pääpaino koulutukseen, asiantuntijatehtävissä hankittuihin kokemuksiin ja tieteellisiin ansioihin
- Tutkijan ansioluettelomalli (laatinut Tutkimuseettinen neuvottelukunta, Suomen yliopistot UNIFI ry, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ja Suomen Akatemia)
