28.11.2024 Webinaari: Kuntoutuksen tiedolla ja keskustelulla on nyt digitaalinen koti! Lue lisää ja ilmoittaudu >
28.11.2024 Webinaari: Kuntoutuksen tiedolla ja keskustelulla on nyt digitaalinen koti! Lue lisää ja ilmoittaudu >
Verkostossa mukana olevissa korkeakouluissa tarjotaan laaja-alaisesti kuntoutusta palvelevaa koulutusta ja tehdään hyvin monipuolista kuntoutuksen tutkimusta. Verkostossa hyödynnetään Kuntoutuksen uudistamiskomitean (2017) laatimaa kuntoutuksen määritelmää, jonka mukaan
“Kuntoutus on kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista lähtevä, suunnitelmallinen prosessi, jossa kuntoutuja ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyään ammattilaisten tuella. Kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan toimintaympäristöjen kehittäminen. Kuntoutus tukee kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä voimavaroja, itsenäistä elämää, työllistyvyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Kuntoutus on osa hyvinvointipalvelujärjestelmää ja edellyttää useiden toimijoiden oikea-aikaisia ja saumattomia palveluja ja etuuksia.”
Kurkkaa millaista kuntoutuksen koulutusta ja tutkimusta eri korkeakouluissa tarjotaan.
HUOM! Verkostossa mukana olevien ammattikorkeakoulujen esittelyt lisätään sivulle kevään 2025 esittelytekstien valmistuttua
Aalto-yliopiston tutkimus keskittyy seitsemään avainalueelle, joista terveys ja hyvinvointi, ihmiskeskeiset elinympäristöt sekä tieto- ja viestintätekniikan ja digitalisaation alueilla tehdään myös kuntoutukseen liittyvää tutkimusta. Tutkimuksen kohteena on muun muassa neurologisessa kuntoutuksessa hyödynnettävät käyttöliittymät, robotiikka, terveysteknologia, älykkäät asuinympäristöt, virtuaalikuntoutus sekä digitalisaation vaikuttavuus terveydenhuollossa. Aalto-yliopistossa toimii Aalto NeuroImaging (ANI) infrastruktuuri, johon kuuluu neljä aivokuvantamislaboratoriota. Tätä infrastruktuuria hyödynnetään muun muassa tutkittaessa kehityksellisiä kielihäiriöitä. Lisäksi Aalto-yliopistossa toimii puettavaan teknologiaan keskittyvä lab (Aalto Wearable Systems Lab), jossa kehitetään muun muassa puettavaa teknologiaa aivohalvauskuntoutuksessa hyödynnettäväksi.
Varsinaista kuntoutuksen koulutusta ei Aalto-yliopistossa ole, mutta osana yliopistossa tarjottavia koulutuksia on mahdollista opiskella muun muassa hyvinvointiarkkitehtuurin suunnittelua, neurorobotiikkaa, sekä terveydenhuollon päätöksentekoa.
Kuntoutukseen liittyvää tutkimusta tehdään lääketieteellisessä tiedekunnassa, erityisesti psykologian ja logopedian osastolla. HUS:n kanssa yhteistyössä Lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkitaan mm. synkronoidun sähkö- ja magneettistimulaation vaikutusta selkäydinvammapotilaiden kuntoutumiseen.
Logopediassa tutkitaan laaja-alaisesti erilaisten puheen, kielen, äänen, kommunikaation, syömis- ja nielemishäiriöiden ilmenemismuotoja, arviointia ja kuntoutusinterventioita ja aktiivisia tutkimusryhmiä on kymmenen. Suomen Akatemian hankkeita ovat mm. Varhainen kielenkehitys –tutkimusryhmä, jossa tutkitaan kielenkehityksen piirteitä lapsuusvuosien aikana sekä Vuorovaikutus ja interventiot –tutkimusryhmä, jossa tutkitaan kommunikoinnin häiriöiden vaikutuksia ihmisten välisten vuorovaikutustilanteiden sujumiseen sekä selvitetään puheterapiavuorovaikutuksen luonnetta ja logopedisten interventioiden vaikuttavuutta.
Psykologiassa tutkimusaiheita ovat muun muassa aivojen kehitys ja plastisuus, käyttäytymisen, mielenterveyden sekä kognitiivisen toimintakyvyn eri näkökulmat ja moniammatilliset kuntoutusmenetelmät. Esimerkiksi “Musiikki, ikääntyminen ja kuntoutus” -ryhmässä tehdään laajaa tutkimusta musiikin ja puheen vaikutuksista auditiivisten, kognitiivisten, motoristen ja emotionaalisten toimintojen kuntoutumiseen neurologisissa sairauksissa sekä niiden säilymiseen normaalissa ikääntymisessä. Samaa tutkimuslinjaa jatkaa Suomen Akatemian huippuyksiköistä Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikkö. PsyTEAM -ryhmä tutkii psykoterapioita, psykososiaalisia hoitoja, mielenterveyttä sekä psykopatologian epidemiologiaa ja etiologiaa.
Kuntoutukseen liittyvää koulutusta tarjoaa monitieteinen terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelma, joka toteutetaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Kuntoutukseen liittyviä opintojaksoja on runsaasti logopedian ja psykologian kandi- maisteriohjelmissa, neuropsykologian erikoispsykologikoulutuksessa ja kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologikoulutuksessa. Lääketieteellisessä tiedekunnassa, yhteistyössä yliopiston ulkopuolisten asiantuntijaorganisaatioiden kanssa, järjestetään myös psykoterapeuttikoulutusta, joka on terveydenhuollon ammattihenkilöstön jatkokoulutukseen verrattavaa täydennyskoulutusta. Lisäksi esimerkiksi sosiaalitieteiden, kasvatustieteiden, neurotieteen sekä kaupunkitutkimuksen ja suunnittelun maisteriohjelmissa on kuntoutuksen eri osa-alueisiin liittyvää koulutusta.
Strateginen tutkimus keskittyy neljään profiilialueeseen, joista yksi on Ikääntyminen, elintavat ja terveys. Tämän alueen tutkimus on tuottanut tietoa etenkin kansansairauksien geneettisestä taustasta ja riskitekijöistä. Itä-Suomen yliopistossa toimii myös Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus, GERHO, jossa tutkitaan muun muassa kotihoidon asiakkaiden ravitsemusta sekä kaatumistapaturmia. Lisäksi TULES-tutkimusyksikössä tehdään luun ja ruston perustutkimusta sekä tutkitaan sarkopeniaa. Myös terveystaloustieteen, kuntoutusrobotiikan sekä sosiaalisen kuntoutuksen tutkimusta tehdään Itä-Suomen yliopistossa. Itä-Suomen yliopistossa etsitään jatkuvasti keinoja sairastumisen ehkäisyyn elämäntapojen avulla ja kehitetään diagnostiikkaa sekä yksilöllisempiä ja kohdennetumpia elintapa- ja lääkehoitoja sekä vaikuttavia palveluja
Kuntoutukseen liittyviä koulutussisältöjä löytyy lääketieteen, hoitotieteen, logopedian, psykologian, sosiaalityön sekä terveyden edistämisen kandidaatin ja maisteriohjelmissa. Lääketieteen koulutusohjelmista erityisesti fysiatrian erikoislääkärien koulutusohjelmassa (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) ja liikuntalääketieteen erikoislääkärien koulutusohjelmassa (hengitys- ja verenkierronsairaudet, metaboliset sairaudet) on kuntoutukseen liittyviä koulutussisältöjä. Lisäksi Itä-Suomen yliopistossa voi opiskella terveystaloustieteen maisteriksi.
Jamk on kansainvälisesti tunnustettu oppimisen ja kilpailukyvyn kehittäjä, joka tekee aktiivisesti yhteistyötä työelämän kanssa ja toimii osana laajoja kansainvälisiä verkostoja. Jamkissa opiskelee yli 8 500 opiskelijaa ja työskentele noin 900 asiantuntijaa. Jamkin yksi vahvuusaloista on monialainen kuntoutus, jonka painopisteinä ovat mm. kuntoutuksen digitalisaatio ja uudistuvat palvelujärjestelmät sekä vaikuttava ja näyttöön perustuva kuntoutus.
Kuntoutus- ja sosiaalialan instituutti on Jamkin monialaisen kuntoutuksen koulutus-, tutkimus- ja kehittämiskeskus. Kuntoutus- ja sosiaalialan instituutti on World Rehabilitation Alliancen (WRA) jäsen tehden laaja-alaista ja monitieteistä tutkimusta uusien kuntoutusmenetelmien ja toimintamallien kehittämiseksi sekä niiden vaikuttavuuden arvioimiseksi. Kuntoutus- ja sosiaalialan instituutista koulutetaan fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, kuntoutuksen ohjaajia ja sosionomeja. Lisäksi tarjotaan avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, täydennyskoulutusta ja YAMK-tutkintoja, joista uusimpana syksyllä 2025 käynnistyvä Toimintaterapian YAMK -tutkinto. Osana Kuntoutus- ja sosiaalialan instituuttia toimii myös Rehalab, joka palvelee TKIO-toimintaa ja yritys- ja työelämäyhteistyötä.
Jyväskylän yliopistossa kuntoutuksen tutkimusta tehdään muun muassa fysioterapian, gerontologian, soveltavan liikunnan, terveystaloustieteen, musiikkiterapian, soveltavan taidetoiminnan sekä kirjallisuusterapian. Tutkimuksellisia teemoja ovat esimerkiksi digitaalinen kuntoutus, aivotutkimus, fyysinen aktiivisuus pitkäikäisten ja lasten keskuudessa, osatyökykyisyyden kustannusvaikuttavuus, ennaltaehkäisevä työ toimintakyvyn tukemisessa sekä musiikkiterapia masennuksen hoidossa sekä aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutuksessa. Yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa Jyväskylän yliopistossa toimii Gerontologian tutkimuskeskus GEREC, joka tuottaa tietoa ikääntyvien ihmisten elämästä, terveydestä ja toimintakyvystä. Vuokatissa toimiva liikuntateknologian yksikkö on erikoistunut etenkin pohjoismaisten hiihtolajien soveltavaan ja teknologiaa hyödyntävään tutkimukseen.
Kuntoutukseen liittyen Jyväskylän yliopistossa voi opiskella fysioterapiaa, gerontologiaa ja terveystieteitä. Lisäksi tarjotaan koulutusta taideterapioissa, kuten musiikki-, tanssi-liike- ja kuvataideterapiassa, kirjallisuusterapiassa, soveltavassa taiteessa, sosiaalityössä, psykologiassa ja erityispedagogiikassa. Vuokatin yksikössä on mahdollista opiskella liikuntateknologiaa.
Kuntoutukseen tutkimus- ja opetus painottuu yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan, jonka osana oli myös vuonna 2010 lakkautettu kuntoutustiede. Kuntoutuksen tutkimuksen ja koulutuksen teemoja tarkastellaan osana sosiaalityön moniammatillisia asiakas- ja palveluprosesseja. Sosiaalityön oppiaineessa on vahvaa osaamista haastavissa elämäntilanteissa olevien, kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujien, vankien, väkivallan uhrien, vammaisten ja osatyökykyisten, osallisuuden, toimijuuden ja kuntoutumisprosessien tutkimuksesta. Myös aikuissosiaalityön sosiaalisen kuntoutuksen tutkimus on Lapin yliopiston vahvuuksia. Lisäksi hallintotieteen ja johtamisen oppiaineessa tehdään tutkimusta työhyvinvointiin ja työkykyjohtamiseen liittyen.
Kuntoutukseen liittyvää koulutusta Lapin yliopistossa on tarjolla sosiaalityön osalta. Lisäksi Lapin yliopisto tarjoaa yhteistyössä Tampereen ja Turun ylipiston kanssa Aikuissosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen erikoistumiskoulutusta (70 op).
Maanpuolustuskorkeakoulu on Puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu, jonka keskeisenä tehtävänä on tuottaa korkeasti koulutettua henkilökuntaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle.
Maanpuolustuskorkeakoulussa on sotataidon, sotatekniikan sekä johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitokset. Fyysisen toimintakyvyn tieteenalalla tutkitaan muun muassa sotilaiden fyysistä kuormittavuutta erilaisissa sotilaallisissa olosuhteissa ja fyysisen harjoittelun optimoimista fyysisen toimintakyvyn kehittämiseksi. Fyysisen toimintakyvyn tutkimus pohjautuu liikunta- ja lääketieteen tutkimusaloihin, joiden avulla tehdään myös kuntoutukseen liittyvää tutkimusta. Maanpuolustuskorkeakoulu on mukana myös EP2 Finland ohjelmassa.
Metropolia
Ammattikorkeakoulun
AMK-koulutustarjonta on laaja sisältäen esimerkiksi apuvälineteknikon,
fysioterapeutin, jalkaterapeutin, osteopaatin ja toimintaterapeutin
tutkintokoulutukset. Monialaisena oppimis- ja kehittämisympäristönä toimivat
Myllypuron kampuksen HyMy-kylä, liikelaboratorio ja simulaatiosairaala. Kuntoutuksen moniammatillisuus toteutuu erilaisten
hankkeiden ja opintojen kautta, joista Minno-opinnot ovat keskeinen esimerkki yhteistyöstä
työelämän kanssa. YAMK-tutkinto-ohjelmissa vahvistetaan monipuolisesti
kuntoutuksen kehittämis-, asiatuntija- ja johtamisosaamista.
Metropoliassa toimii Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymä, jossa tuotetaan
ratkaisuja merkitykselliseen ja hyvään elämään yhteistyössä kehittäjäkumppanien
kanssa. Sen tutkimus- ja kehittämisohjelmat keskittyvät inhimillisyyden ja
moninaisuuden uudelleenmuotoiluun, lasten ja nuorten hyvinvoinnin
yhteiskehittämiseen, tulevaisuuden terveyteen ja ikääntymiseen.
Metropoliassa
kuntoutuksen ilmiöt yhdistävät tieteen- ja koulutusalat yhteistyöalustojen ja
keskusten kautta, kuten CuWeRE (yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa), Health Proof Helsinki,
Smart Care of Health and Wellbeing sekä Helsinki XR Center. Metropolialaiset vaikuttavat useissa
kansallisissa ja kansainvälisissä kuntoutuksen verkostoissa sekä tutkimus-,
kehittämis-, innovaatio- ja osaamiskeskittymissä, kuten Helsinki Planetary Health Hubissa, edistäen osaamisen rohkeaa uudistamista ja
kestävän tulevaisuuden rakentamista.
Oulun yliopistossa tehdään tutkimusta monialaisesti viidellä fokusalueella. Yhtenä fokusalueena on elinikäinen terveys, jossa luodaan uutta tietoa elinikäiseen terveyteen vaikuttavista tekijöistä.
Kuntoutukseen liittyvää tutkimusta tehdään Oulun yliopistossa monipuolisesti sekä terveydenhuollon interventioiden että implementointitutkimusten osalta. Lääketieteellisessä tiedekunnassa toimii GeroNursing Centre, jossa tutkitaan mm. ikääntyvien kuntoutumista edistävää hoitotyötä sekä kuntoutuspalveluita. Lisäksi GeroNursing Centre tarjoaa monipuolisesti kuntouttavaan hoitotyöhön liittyvää opintotarjontaa. Oulun yliopistossa tarjotaan kuntoutukseen liittyvää koulutusta sekä kasvatustieteiden ja psykologian että lääketieteellisessä tiedekunnassa. Oulun yliopistossa on mahdollista yhdistää teknologinen, terveystieteellinen sekä lääketieteellinen osaaminen, ja näin synnyttää digitaalisen terveyden innovaatioita.
Kuntoutuksen tutkimukseen liittyen Tampereen yliopiston (TUNI) vahvuutena on terveyden, tekniikan, yhteiskunnan sekä sosiaalityön aloilla tehtävä tutkimus. Tampereen yliopiston tutkimuksen tavoitteena on mm. edistää kaikenikäisten terveyttä ja hyvinvointia, kehittää resurssitehokkaita ja turvallisia elin- ja työympäristöjä sekä turvata sosiaalisesti vastuullinen digitalisaatio ja työelämän murros.
Tampereen yliopistossa toimii yli 100 aktiivista tutkimusryhmää ja –keskusta, kuten sosiaalityön MARGI –tutkimusryhmä (https://research.tuni.fi/margi-fi/) ja Monitieteinen lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus Perla (https://research.tuni.fi/perla/). Lisäksi gerontologian tutkimuskeskus GEREC (https://www.gerec.fi/), joka on osa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä (CoE AgeCare). MARGI-tutkimusryhmän tutkimuskohteina ovat institutionaaliset käytännöt ja vuorovaikutus hyvinvointipalveluiden marginaaleissa. Lisäksi erityispedagogiikan tutkimusryhmä on käynnistymässä syksyn 2023 aikana. Kuntoutukseen liittyvää koulutusta on tarjolla lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa sekä yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa mm. terveystieteiden, psykologian, logopedian ja sosiaalityön tutkinto-ohjelmissa. Vuonna 2024 käynnistyy myös erityispedagogiikan koulutus.
Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK)
Turun yliopistossa tehdään kuntoutuksen tutkimusta etenkin lääketieteellisessä ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa, mutta myös humanistisessa tiedekunnassa tutkitaan mm. kulttuurin, kielen ja historian yhteyttä hyvinvointiin ja terveyteen. Kuntoutukseen liittyviä tutkimusaiheita ovat muun muassa arviointi- ja kuntoutusmenetelmät neurologisissa sairauksissa, sosiaalityön tutkimus ja digitaalinen kuntoutus. Turun yliopistossa voi opiskella mm. terveystieteiden kandidaatiksi ja maisteriksi sekä lääketieteen lisensiaatiksi. Turun yliopistossa toimii myös Sote-akatemia ja Tekoälyakatemia. Sote-akatemia tarjoaa kaikille tiedekunnille avointa monitieteistä koulutusta linkittyen erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetukseen sekä kasvatukseen. Tekoälyakatemia tarjoaa puolestaan monitieteistä tekoälyyn liittyvää koulutusta ja tutkimusta. Lue lisää sote-akatemiasta: https://sites.utu.fi/sote/ ja tekoälyakatemiasta: https://sites.utu.fi/tekoalyakatemia/
Vaasan yliopistossa tehdään tutkimusta etenkin kauppatieteiden, tekniikan sekä hallinto- ja viestintätieteiden alalla. Kuntoutukseen liittyviä tutkimushankkeita ovat muun muassa luontolähtöiset menetelmät osana nuorten palveluita, nuorisorikollisuuden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy, vankien kuntoutus sekä digitaaliset taidot ja työllisyyden tukeminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon tutkimus on aina kytköksissä kuntoutukseen ja siinä korostuu arvonluonti asiakkaalle. Tällä hetkellä yhteistyökumppaneita ovat mm. Kela ja Pohjanmaan hyvinvointialue. Vaasan yliopistossa voi opiskella muun muassa sosiaali- ja terveyshallintotiedettä (HTM).
Åbo Akademin strategisia tutkimusprofiileja ovat muun muassa terveyteen liittyvät ratkaisut osana turkulaista Terveyskampus Turku -verkostoa sekä kestävän tulevaisuuden teknologiat. Kuntoutuksen tutkimusta tehdään muun muassa puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen, neuropsykologisiin häiriöihin sekä hoitotieteeseen liittyen. Åbo Akademi on ainoa yliopisto Suomessa, jossa voi opiskella psykologiksi tai psykoterapeutiksi ruotsin kielellä. Åbo Akademissa on myös ruotsinkielinen logopedian koulutusohjelma, joka kouluttaa kaksikielisiä puheterapeutteja.
