Sivustoa kehitetään! Jos huomaat jotain hassua tai keksit kehitysehdotuksia, niin anna rohkeasti palautetta :)

Kuvituskuva, Kuntoutuksen tutkija soveltaa tietoa käytäntöön

Sovella kuntoutuksen tietoa käytännössä

Tutkitun tiedon soveltamisessa käytäntöön auttaa viestinnän selkeäkielisyys ja konkreettisuus. Tietoa kannattaa jakaa eri muodoissa eri toimijoille. Tutkimustulosten tiivis esittäminen, kuten julisteet, posterit ja infograafit sekä videot ovat visuaalisesti vaikuttavaa viestintää. Blogit ja podcastit puolestaan popularisoivat tutkimustuloksia, ja tekevät niistä helposti ymmärrettäviä ja lähestyttäviä. Kannanotot, muistiot ja policy brief -julkaisut ovat päätöksenteon avuksi suunnattuja kannanottoja, joissa asia esitetään tiiviisti ja hyvin perustellen. Tutkimustulosten soveltamista arjen käytäntöihin ja eri yhteisöihin voi edistää ketterin kokeiluin, esimerkein ja kokemusten vaihdon avulla. Koulutukset ja opinto- ja lukupiirit ovat hyviä mahdollisuuksia vahvistaa tutkitun tiedon käytäntöön viemisen osaamista.

Kuntoutuminen vuorovaikutteisena prosessina

Kuntoutumisen päämääränä on toimintakykyisyys, joka mahdollistaa ihmisen osallistumisen hänelle merkitykselliseen ja tärkeään toimintaan arjessa. Kuntoutuminen rakentuu kuntoutujan tarpeista lähteville sekä hänen määrittämilleen tavoitteille ja suunnitelmalle, jotka hän on laatinut yhteistoiminnassa kuntoutusalan ammattilaisten kanssa. Kuntoutuminen on yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutteinen muutosprosessi, jossa kuntoutuja on aktiivinen toimija. Kuntoutumista voi siten tapahtua ilman ammattilaisten vaikutusta. Sekä fyysinen, että sosiaalinen ympäristö voivat joko edistää tai rajoittaa kuntoutujan toimintaa arjessa sekä kuntoutumista.

Kuntoutuja, hänen lähiyhteisö ja ammattilaiset tulkitsevat yhdessä tutkitun tiedon merkitystä käytännössä. He suunnitellevat yhdessä tutkittua tietoa soveltaen yksilölliset, kunkin ihmisen ainutlaatuiseen tilanteeseen sopivat kuntoutumista edistävät ratkaisut.

Näyttöön perustuvat hyvät käytännöt

Näyttöön perustuvassa hyvässä käytännössä tieteellinen tutkimustieto, ammattilaisten kokemuksellinen tieto ja kuntoutujan asiantuntijuus hänen yksilöllisestä tilanteesta yhdistyvät keskustelevan harkinnan avulla. Kyseessä ei siten ole ammattialisen tekemä kliininen päättely vaan asiantuntijoiden ja kuntoutujien sekä muiden asianosaisten yhteistoiminta. Yhteinen käsitteistö ja käsitteiden määrittely auttavat tässä.

Hyvä käytäntö on yhdessä sovittu ja kirjallisesti kuvattu käytäntö, joka tuottaa hyötyä ja arvoa käyttäjälleen. Se on arvoitu ja todettu toimivaksi sekä tuotettu levitettävissä olevaan muotoon. Hyvät käytännöt voivat olla moninaisia, kuten palvelut, tuotteet, menetelmät, työtavat, mallit ja prosessit. Hyvä käytäntö perustuu eri osapuolten yhteisen ymmärryksen ja tiedon rakentamiseen. Hyvässä kuntoutuskäytännössä on keskeistä kuntoutujan ja hänen läheistensä yhdenvertainen osallistuminen ja yhteistoiminta kuntoutusalan ammattilaisten kanssa.

Hyvät käytännöt kytkeytyvät tiettyyn aikaan, paikkaan ja toimintaympäristöön. Siten ne eivät ole sellaisenaan siirrettävissä muualle, vaan tarvitaan yhteistoiminnallista tiedon jäsentämistä, tulkintaa ja yhteisen ymmärryksen rakentamista. Yhdessä käyty keskustelu tiedon sisällöstä ja sovelluksesta käytännössä tuottaa sisältöä mm. kuntoutuksen suunnitteluun, kuntoutuksen toimintatapojen ja palvelujen rakentamiseen ja kehittämiseen. Hyvän käytännön periaatteet voivat olla valtakunnallisia tai alueellisia.

Tietoa parhaisiin päätöksiin

Tutkitun tiedon vaikutus päätöksiin kuntoutusjärjestelmässä, rakenteissa ja rahoituksissa kytkeytyy yleensä ajankohtaisin asioihin ja meneillä oleviin muutoksiin sekä tietoiseen hyvän tulevaisuuden rakentamiseen. Tutkittu tieto viestitään tällöin tärkeimpinä näkökulmina, johtopäätöksinä ja selkeinä suosituksina toimenpiteiksi. Tutkitun tiedon viestinnässä on ratkaisevan tärkeää tutkimustietoon nojaavat perustelut sekä niiden perusteella avautuva avoin keskustelu ja neuvottelumahdollisuus.

Asiantuntijaraatien käyttö tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa sopii hyvin monimutkaisten ja nopeasti muuttuvien teemojen, kuten yhteiskunnallisten tarpeiden käsittelyyn. Tulevaisuudentutkimuksessa on laajalti käytetty asiantuntijamenetelmää, jossa osallistujat arvioivat väitteitä ja perustelevat vastauksiaan.

Jaa tämä artikkeli sosiaalisessa mediassa:

Facebook
Twitter
LinkedIn

Tähän aiheeseen liittyviä muita blogitekstejämme:

Skip to content